Nagezunit ovat jyrsijämäistä kansaa, alunperin kotoisin Vistlandrin pohjois- ja länsiosista. Rotu on kärsinyt paljon vergarenien vallan alla, sillä magiakyvyttöminä, laumasieluisina ja täten miellyttämishaluisina he ovat ideaalisia orjia. Alkuperäisten nagezun-heimojen jäsenet ovat perinteisesti hyvin petomaisia, petoprosentin ollessa pääosin yli 90%.

​

Ilman lahjaa ei jyrsijäkansa jäänyt. He kykevät tuntemaan magian virtauksen ympäristössä ja humanoideissa. Magia on läsnä niin humanoideissa kuin luonnossakin. Taitoon harjoittanut nagëzun kykenee helposti löytämään myös esimerkiksi epätasapainoisia solmukohtia. Tämä juontaa jo menneiden, ja nykyisten, villinagezunheimojen perimään.

​

Vergarenien orjuutettua suuren osan rodusta jo vuosisatoja aiemmin, on orjista jalostettu niin erilaisia, että he voisivat olla oma alalajinsa. Siksipä näitä kutsutaan eri nimityksellä; shurnagëzun. Nämä ovat huomattavasti ihmismäisempiä, petoprosentiltaan 30-75%, yleensä ihmiskasvoisia. Turkki, mikäli sellaista edes on, saattaa olla suoraa tai kiharaa, värikirjon vaihdellessa mustasta siniseen, punaruskeaan, ihan valkoiseen saakka, ja kuviointi on varsin yleistä. Shurnagezuneilla ei varsinaisesti ole omaa kulttuuria tai kieltä, vaan he elävät pitkälti alueellista kulttuuria kunnioittaen.
 

Rotuominaiset piirteet

​

Vahvat kynnet ja hampaat: Pureutuvat monen materian läpi.

​

Ketteryys: kaikki nagëzunit ovat varsin ketteriä.

​

Pimeänäkö: erinomainen sellainen.

​